perjantai 23. tammikuuta 2015

Kysymyksiä ja blogitekstien aiheita meille?


karvakorville tuli tilattua jokaiselle omat isot nimilaatat, edessä heijastava tarra ja takana koiran nimi, sekä omistajan puh.nro

Olen useassa blogissa nähnyt kysymyspostauksia, joten aattelin itekki nyt pyytää teiltä lukijoilta, sekä myös anonyymit sallittakoon, että onkos teillä heittää meidän laumalle jotain kysymyksiä? :) esim. Roysta, Renestä ja Riimistä lisää tietoa, omistajasta, blogista tai ihan vain meidän arjesta?
Riippuen kysymyksien määrästä julkaisen kysymykset blogiin 1-2vk:n kuluttua.

Toivoisin myös uusia blogitekstien aiheita, jotta saataisiin blogistamme monipuolista luettavaa!

Rohkeasti vain kysymään ja ehdotuksia heittämään :)

torstai 22. tammikuuta 2015

Koirauimala Sippura




Rene voitti aikaa sitte mätsäristä ollen BIS2 lahjakortin koirauimala Sippuraan, jonne varattiin kaks 30min aikaa tälle viikolle.



Rene pääsi 20.1 klo. 19:30 ihan yksin kokeilemaan millasta on koirauimalassa!
Nooh.. herrahan ei ylläripylläri oikein lämmenny ajatukselle, joten laitoin koiralle pelastusliivit ja saihan sen niillä muutamaan otteeseen uimaan.
Rene ei kuitenkaan tajunnu käskyistä huolimatta, että sen kannattaa uida mua kohti, jossa ei sitte enää upottais. Entiä miten, mutta hienosti se pääsi nouseen reunaaki pitkin ylös :D



Heti seuraavana päivänä 21.1 klo. 19 suunnattiin uudelleen Sippuraan ja tällä kertaa Renen lisäks mukana myös Riimi!
Riimi otti kyllä kaiken ilon irti uimisesta ja kyllähän tuo Reneki altaaseen kerran uppos ja tajus jopa uida tällä kertaa mua kohti.



video
21.1 klo. 19-19:30 Sippurassa



Hintaa ois tullu 30€/1krt, eli mun mielestä kyllä aika hintava, mutta jos Riiminlailla joku osaa ottaa kaiken ilon irti niin varmasti on myös hyväks lihaksistolle, nivelille yms.
Tykkäsin erityisesti Sippuran tiloista! oli rauhallista, hyvät pukukopit, pesupaikka ja ihan paras koirafööni. Rene ekalla kerralla vähä kammoksu fööniä, mutta toisella kerralla jo tajus mikä sen idea on. Riimiä on kotona useampaan otteeseen föönäilty, joten se ei paljoo ollu moksiskaan. Ehkä aluks hieman jännitti iso melu, mutta nopeestihan se tottu.



Suosittelen kyllä jokaiselle, jota vain hiemankaan kiinnostaa, että käykää ihmeessä koirauimalassa! olihan tämäkin kokemus ja ihan varmasti tullaan menemään kyseiseen paikkaan vielä uudelleenki.



Uimisesta tais ollu myös apua, sillä koko loppuillan koirat nukkua posotti sängyllä ja Riimi näki ilmeisesti myös hyvin jänskiä unia äänestä päätellen.


Karvan alta löytyy kevytrakenteinen tyttönen <3
Riimi pesupaikalla.

Mitään muuta sen ihmeempiä ei ole meidän arjessa tapahtunut. Itellä näyttöviikko töissä tämän viikon ja enää yks päivä jäljellä. Ens viikolla näyttöarviointi.
Töiden jälkeen koirien kans lenkkeilty ja kotipihalla nämä ovat keskenään saaneet leikkiä.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Koiratäyteläinen sunnuntai


18.1.2015 Sunnuntai




Silmät ristissä aikaste aamulla herätys, aamupalat vetästii naamaa, koirien lenkitys, harjaus, rokotuskorttien ja näyttelyremmien ettimine, autoon poppoo ja suuntana Lohjan mätsärit!


Klo. 9:35 oltiin Lohjalla, Renen ja Riimin kehään ilmottautuminen ja kehät starttas klo. 10.


Sekarotusille oli oma kehä ja hieman harmitti hallin ahtaus ja varsinki se, että sekarotuset oltiin laitettu viimesiks! Ikinä oo vielä moiseen törmätty, mut kerta se on ensimmäinen.
Odoteltiin kehään pääsyä n. 2h ja ei siinä muuten mitään, mutta ko tilaa oli niin rajotetusti.
Rene kerkes ihastumaan parin tunnin aikana pystis narttuun, joka oliki oikein kivan olone tapaus. Suuri kaipuu tuli myös sinä hetkenä edesmennyttä Nelli pystäriämme.. <3

Kehää odotellesa Reneä tultiin ihailemaan. Moni tiesi, että tolleria siinä ihan varmasti on, mutta mitä muuta ko on niin iso ja siro? pystäriäkin veikattiin.
Kuulemma omistan mätsärien kauneimman koiran jonku mielestä ja jo ennen kehään menua yks nainen sano, että: "tuossa on aivan varmasti mätsärien voittaja!" :D
Kaikkea sitä kuuleeki ja näkee, tosin, eipä tää eka kerta ole ko Reneä tullaan noin kehumaan.
Riimi jäi ihan selvästi Renen varjoon nukkumalla mätsärissä, sillä mitä sitä nyt turhaa ressata uudessa paikassa ;) tai jos nyt tarkkoja ollaan niin kyllä sitäki yks nainen tuli silittään ja Riimi anto ihanasti pusut tälle naamaan.


Pitkän odotuksen jälkeen x-rotusten kehä starttas ja kuinka ihmeissään olin seropien määrästä. Yleensä sekarotusia ei montaa ole, mutta nyt niitä oli ihan kiitettävästi.
Kaikki seropit oli omalla tavallaan ihania ja kaikkein parhainta on miettiä kehän ulkopuolella, että mitähän rotuja koirissa mahtaa olla?

Rene meni kehään ennen Riimiä ja kuinka upeesti herra esiinty.
Rene on niin oppinu jo, että miten sielä kehässä toimitaan, eikä paljoa tarvi herraa huomautella. Tuomari tykkäs kovasti Renen luonteesta, liikkeistä ja karvasta. Ei tullu mistään huomautettavaa.

Heti Renen perään oli Riimin vuoro astella kehään ja voi eeei miten energiaa täynnä penska oli.
Riimi hyppi, pomppi, häntä heilua vispas lujaa ja kaikki oli niin mielenkiintosta.
Annoin Riimin seisoa täysin vapaasti, enkä asetellu sitä lainkaan. Jos menen koskemaan jalkoihin niin Riimin mielestä mikään ei ole enää kivaa ja häntä laskee alas. Vapaasti seisoen tytyllä häntä vispaa nätisti.
Ravissa mentiin hienosti, ehkä välillä hieman edellä.
Tuomarilla oli itellään kultsuja ja tiesi heti sanoa, että Riimissä on ainaki kultsua. Sammaria ei ois osannu arvata, mutta ko pitemmän päälle kattoo niin kyllä sieltä sammarinki piirteitä löytyy ulkonäöllisesti.
Tuomari huomautta takajaloista, jotka ois voinu olla taaempana ja kyllähän mää sen tiän, että takajalat on aivan liian edessä jos tyty vapaasti seisoo.
Ihanan avoimesta luonteesta Riimi sai kovasti kehuja ja siittä kui hienosti noi nuori antaa itteään koskea ja tutkia. Jeee, hieno pentu.

Lohjan mätsäreissä Rene oli hienosti SIN1 ja Riimi PUN4 !! <3
Mun täydelliset seropit.

3v 1kk


Kumpi Riimin seisotus teidän mielestä parempi, ylempi vai alempi kuva?

Ylemmässä olen just asetellu tyttösen jalat ja häntä menee aina alas, eikä nouse vaikka kui innostas. Liikaa jos menee innostamaan niin liikkuu koko neiti tuosta asennosta poies.
Alempi kuva sitte oikein kunnolla aseteltu, tosin ei yhtään hankala tapa. Riimi jaksaa hienosti odottaa palkkaa tuossakin asennossa.
Mätsäreissä en oo siis koiraa esittäny vielä kertaakaan noin miten alemmassa kuvassa esitän.

Ikää Riimillä nyt 9kk 3vk <3


Mätsäristä koissut sai palkinnoks kivoja treeninameja, ruusukkeet, sekä kamman ja jonku takkuleikkurin.

Mätsärin jälkeen hesen kautta kotia ja kyllä koirat oli väsyneitä. Vaikkei kehässä paljoa mitää tehty niin kyllä ne uudet hajut ja uusi paikka tekee paljon.

Kotona Rene sai nukkua reilu tunnin, jonka jälkeen koiran kans pienelle lenkille ja kotipihalla rallittelua mantteli päällä. Kulta keitti meidän ollessa ulkosalla broilerin sydämiä ja niiden ollessa valmiit suunnattiin Sporttikoirahallia kohti.

video

Sporttiksella oli luvassa tehokkaat Milliksen vetämät treenit ja monipuoliset treenit oliki!
Treenattiin keinua, keppejä ja suht uusina juttuina pituutta ja jaakotusta.

Keinussa ollaan jo aika hyvällä mallilla. Rene tekee sen kivan rauhallisesti, ehkä hieman vielä varoen, mutta ei se reagoi enää pamauksiin kuten ennen. Paljo rennommin osaa olla nykyään keinun päällä, menee eteenpäin ja ottaa nameja. Renestä aika hyvin tietää jos on hiemankaan peloissaan/kauhuissaan niin eipäs namit uppoakaan ja ei varmasti mennä eteenpäin. Kuten aikoinaan tuli edettyä liian nopiaa keinun kans ja koira hyppeli pois keinulta puolitiessä, eikä ottanu herkkuja.

Kepit.. mistähän alottasin? :D
Ehkä ihan ekana siittä, että ohjaajan mukaan Rene ei tajua ohjureiden ideaa. Kuulemma Renelle vois olla paljo paremmat verkot ohjureiden sijaan.
Verkoillahan me päästiinki muutamaan otteeseen treenaamaan kesän lopussa Leppävaaran kentällä, mutta syksy tuli nopsaa ja siirryttiin treenaan Sporttikselle, jossa ei verkkoja ole.
Kesää odotellessa, että pääsis taas verkoilla treenaamaan.
Koitettiin ottaa lopusa käsiapuja pois, mutta liitettiin niiden sijaan sana: "kep" ko koira oli just kepin kohdalla. Se autto joo jonku verran, mutta edelleen mun piti avittaa kädellä alussa, sekä lopussa viimesesä kepisä.
Lisäkseen huomasin, että vaikka kui mun piti käsimerkkiä vähentää niin se tuli kuitenki automaattisesti. Piti ihan kunnolla keskittyä, ettei koko aika käsiapuja anna.
Onkohan se huono, jos alkaa liittämään käskyä aina kepin kohdalla? joutuu sitte koko ajan sanomaan: "kepkepkepkep..." toki jos koira tajuaa idean niin voihan käskyä tällön rueta myös vähentämään?
Musta jotenki tuntuu, että pitäiskö vain jättää kepit tauolle ja vasta kesällä treenata niitä kunnolla verkolla?
Aapuvaaa.

Aika uutena asiana opeteltiin oikeaa hyppytekniikkaa pituudessa ja nyt tuli huomattua videoilta kui erilailla koira voi sen oikeesti hyppiä.
Aluks Rene meni kauheen korkeelle ja alotti paljo ennen estettä jo hyppäämään. Loppujen lopuks kuulemma hyppäs aivan oikeaoppisesti, eikä liian korkealta.
Ylempää videosta näkee myös kui treenattiin sitä, että koiran focus ois eteenpäin, jonka jälkeen saa luvan lähtä suorittaan pientä rataa.

 Jaakotus... voi saameri. Ihan oikeesti.
Aluks niin vaikea, mutta kuitenki todella kätsy ohjaus.
Varsinki tässä huomas kui paljo omistajan tyhmyys ja toilailu vaikuttaa myös koiraan. Onneks jaakotus rupes kuitenki lopussa onnistumaan ja sitte se oliki oikein kiva ohjaus.

Treenit kesti 1,5h ja kyllä, me molemmat oltiin ihan poikki sen jälkeen. Ei tarvi paljo juoksulenkkejä tehä ko joutuu sunnuntaisin aina juoksemaan hikihatusa. ;)
Esteiden korkeudet treeneissä oli 40cm ja 45cm.

Treenien jälkeen pieni lenkki ja kotia kohti.


video

Vielä illalla suunnattiin klo. 20 tunniks treenaamaan Agimestaan tokoa omatoimivuorolle Royn ja Riimin kans.

Riimin kans otettiin minuutin paikkis, joka meni muuten ihan mahtavasti, mutta koiraa kohti kävellesä Riimi nous makuulta istumaan. Noooh, koira takas maate, kävelin poispäin ja hetken päästä takasi koiran luo sanoen "paikka" ja sillon neiti pysy visusti maassa.
Otettiin lyhyitä seuruupätkiä ja videoita katsellesa mua niin rupes naurattaan neidin askeleet. Aika ihana.

Estehyppy oli neidin eka kerta ja tää on ihan eka kerta Riimin elämässä ko laitan sen hyppäämään. Agissakin juostu vain siiveikkeiden läpi ilman rimaa. Meille kuitenki sanottiin, että voidaan rueta tekee matalimmalla korkeudelle esteitä, joten koitin myös tokon estehyppyä.
Videolla näkee ihan kaiken miten sitä lähin opettamaan, mutta kyllä olin ihmeissäni kui nopeesti neiti tajus esteen hyppäämisen. Tasan kerran kiersi esteen ja sen jälkeen mentiin aina yli esteen.
Riittäiskö ainoostaan se, että koira hyppää esteen yli ja menee namialustalle? välillä tein sitäkin, että käskin olla paikoillaan. Pitäiskö palkata myös sen jälkeen ko neiti käyny namialustalla, kääntyy mua kohti ja palkkaan esteen toiselta puolelta?

Riimi meni omasta mielestä oikein kivasti reeneissä ja ilosin mielin koko ajan treenas. Paljo leikittiin ja hyvin pysy vire yllä.


video

Royn kans sählättiin kaikenlaista. Video kertoo paremmin.
Treenattiin myös seuruusta seisomista niin, että ite peruutin, koira tuli edessäni, sanoin "seiso" ja heiti herkun taaksepäin. Näin korrit kehotti lähtä tätä liikettä opettamaan.
Seuruusta maahan menemistä tehtiin eka vain niin, että käskin koiraa maahan ja aina palkka ko koira oikeesti oli täysin maassa.
Aika paljo vielä noissa treenattavaa, mutta kyllähän meillä aikaa on.

Erityisesti siihen olin tyytyväinen Royssa ko se jakso vain niin hienosti keskittyä muhun, vaikka häiriötä oli taustalla kivasti. :3


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Hierontaa ja ohjattuja treenejä



Ihan alkuun mun täytyy kaikille kertua kuinka täydellinen Apulannan keikka oli 9.1 perjantaina Barona Areenalla!
Meillä oli mielestäni oikein kivat paikat, josta näki suht hyvin ja sai kamerallaki räpsittyä suht kivoja kuvia, sekä otettua videoita.
Vaikka tämä onkin koirablogi niin kerrankos sitä poikkeavaa hieman myös yli aiheen, vai mitä?
Halusin jakaa muutaman kuvan teidän kanssanne.

Tiedättekö sitä tunnetta ko teette vain töitä, käytte koulussa, kotona nippu etätehtäviä ja arjen huumaa on koirat, sekä ihana avomies? Sukulaiset asuu 500km päässä (paitsi äiti ja siskot samalla paikkakunnalla ko me), kavereiden kans olet ehkä 1krt/kk, koska kaikki asuu niin kaukana?
Jos tiedätte niin voitte hyvinki kuvitella kuinka tämä keikka toi mun elämään taas iloa. Aihetta jaksaa eteenpäin reippaana. Sen verran tärkeää tämä oli minulle.
Arki kun ei paljoa vaihtele meidän elämässä täällä Espoossa.
Useemmin pitäis toki lähtä käymään esim. keilaamassa, kattomasa leffaa, syömässä muuallaki ko kotona, tutkimasa uusia luontopolkuja, mutta ko se ei aina oo niin yksinkertasen helppoa.

Kuitenki, Apulanta <3 kuunnellu tosi nuoresta asti, livenä nähny pariin otteeseen, mutta tää keikka oli kyllä ehottomasti parhain!



Perjantaihin mahtui paljon muutakin jo ennen iltaa..
Itellä alko vapaat (pe-su), käytiin koirien kans piiiitkällä lenkillä, siivosin kämpän ja koirahieroja saapui päivällä hieromaan Renen ja Riimin.


Rene hierottiin ensin.
Kovasti ois aluks herra halunnu leikkiä hierojan kanssa, mutta loppujen lopuks muisti mitä se hierominen oli ja otti ihan rennosti.


Renen jälkeen oli Riimin vuoro, joka oliki neidin ihan eka hierontakerta.
Riimi olis kovasti halunnu mennä jo Renen vuorolla paijattavaks, joten voitte siis kuvitella kuinka neiti nautti. Tää on kyllä semmonen tyttö, joka osaa ottaa sitte kaiken niin rennosti vastaan.
Hierojakin nauroi tassunpohjia hieroen, että kyllä osaa olla veltto tyttö ja ottaa kunnolla rennosti.

Hieroja oli meillä n. 2h ja mikä iloinen yllätys olikin, ettei kummaltakaan löytyny minkäänlaisia jumeja. Hyvin on siis agissakin alku- ja loppuverryttelyt tehty.

Royta ei tällä kertaa hierottu ko ei olla tehty oikein mitään rankkaa. Vetokin jääny niin vähälle joko sen takia, että on liian kovat pakkaset, kurakelit, eikä vieläkään olla päästy järven jäälle luisteleen. Nämä kelit jos jatkuu niin ei varmana päästä järven jäälle ollenkaan.
Mitä Roy on hierotuksilla käyny niin ei jumeja ole löytynyt ja toivotaan, ettei löydy nytkään. Jospa Royki seuraavalla kerralla hierottas.



10.1 lauantaina koirat pääsi pitkälle lenkille ja lenkin jälkeen suunnattiin Royn kans Agimestaan Tending-Korrien ohjaamiin treeneihin!


Roy sai yksityisopetusta ensin Riittalta 20min ja sen jälkeen Pekkalta 25min.
Hallissa oli vain kolme koirakkoa ja sen ansiosta pitemmät yksityisopetukset saatiin koirille.

Jos näin aluks sanoisin sen, että en oo KOSKAAN oppinu näin paljo ja saanu hyviä vinkkejä 45min treeneissä. Ihan oikeesti, treenit oli mitä parhaimmat.

Riittan kans treenattiin sivulle tuloa ja liikkeestä seisomista.
Riittan mielestä Royn ei tarvi rueta opetteleen takaapäin kiertämistä sivulle tulossa, vaan se tekee oikein mallikkaasti sen edestä päinkin tullessa ja osaa kyllä käyttää peräpäätä. Minä ku menin sanoon, ettei tuo osaa käyttää peräpäätä yhtään ja Riitta oli aivan ihmeissään, koska hienosti Roy käytti peräpäätä ja tämä oliki aika hauskaa, sillä Roy oikeesti käytti sitä. Harvemmin se treeneissä sitä on käyttäny, mutta heti ko Korrien vetämät treenit kyseessä niin kyllähän mun poitsusta heti löytyy uusia ylläreitä. :D
Kuulemma voin toki treenata vadin päällä kiertämistä ja peruuttamista, jotka vahvistaa peräpään käyttöä.
Peruuttamista ollaan nyt tehtykin, mutta tuo vatijuttu pitäs ottaa ihan asiaks.

Liikkeestä seisominen tuottaa meille siltä osin ongelmaa, ettei Roy jää paikoilleen seisomaan, tai jos jää niin tulee yli oman mitan eteenpäin käskystä huolimatta.
Saatiin tähänki oikein kivoja vinkkejä, joita ruetaan treenaan heti seuraavissa treeneissä.

Seuraavaks oliki Pekan yksityisopetuksen vuoro ja tämä jos joku oikeesti osaa asiansa. Pekka oli ihan huippu!
Kerettiin tehä tosi paljo Pekan kans, mutta mm. liikkeestä maahan menoon saatiin oikein taitavia vinkkejä ja niitäki ruetaan heti seuraavissa treeneissä treenaamaan.
Pekan mukaan mulla on melkein täysin valmis kisakoira. Kuulemma ainoat jutut mitä pitää vielä treenata on nuo liikkeestä seisominen ja maahan käskyt, sekä ohjauksia saisin huimasti vähentää, sillä koira toimii hienosti ilmankin. Kokeiltiin siis ilman käsiliikkeitä ja entiä miks oon niin paljo koiraa ohjannu, jääny tapa tai jotain.

Pekka tykkäs erityisesti Royn seuruusta ja luoksetulosta.
Mulla ja koiralla on kuulemma todella hyvä side, Roy tekee innolla työtä, haluaa miellyttää ja selvästi tykkää mun suullisista kehuista.

Otettiin kisaluontosesti liikkeitä, mm. luoksetulo, liikkeestä maahan ja estehyppy. Estehypyn lopussa odotti palkka ja muuten en koiraa palkannut.
Roylla on kuulemma erityisen kiinnostava ja kiva luonne. Se kuulemma selvästi kiihtyy siittä ko ei saa palkkaa, mutta ei liikaa, vaan se kiihtyminen näkyy sillä että Roy tekee entistä innokkaammin töitä ja tämä on kuulemma vain todella hyvä piirre/lahja koirassa.
Pekka ei meinannu millään uskoa, että koira on kohta 6v, sillä Roy on hyvin pentumainen ja nopea oppimaan. Oppi noissa treeneissäkin jo asioita.
Eikä Pekka meinannu sitäkään uskoa, että Roy on asunu vielä päälle vuosi sitten maalla, ollut vahtikoirana siellä, vetoa treenattu sillon tällön ja tokossa ainoastaan seuruuta ja sivulle tuloa. Paikkista sen verran mitä on koiran tarvinu kuvia varten olla paikoillaan.
Se sano moneen otteeseen, ettei voi uskoa tätä todeks, koira alottanu vasta syksyllä 2014 ohjatuissa käymisen ja näin hyvin osaa jo tehdä asioita.

Mä entiä, sillä mä oisin voinu itkiä vaikka onnesta. Miksen mä ole ollu tyytyväinen täysin koiraan? miks haen ja haluan vain enemmän? sen opein, että mun pitää oikeesti ottaa niskasta itteeni kiinni ja uskoa meihin. Me ollaan oikeesti hyvä tiimi.
Nämä treenit jos jotkut muutti mun mielipidettä tokoon ja koiraan aikalailla. Paljo enemmän tuli intoaki lisää treenata.

Jos nyt vielä miettii viime syksyä mistä lähettiin liikenteeseen.. Roy saapui halliin räyhäten, täyskurkkari oli paras kaveri, jolla sai pidettyä koiran hanskassa ja remmi tiukasti käden ympärillä. Kuinka paljon koira on oppinu uusia liikkeitä ja asioita näinä kuukausina, kuinka se ei räyhää enää lainkaan, ei edes uroksille. Remmiä emme pidä enää treeneissä ja täyskurkkari jääny naulakkoon homehtuun.
Kuinka paljo me oikeesti ollaan edistytty? kuinka en ole voinu nähdä sitä kaikkea ja ajatella sitä näin? mulla on hemmetti soikoon vahtiriistavietti mixaus, jolta löytyy miellyttämishalua, joka tekee mun kans innolla töitä ja noh.. Roy.. miten mulla joskus hävis luotto koiraan, miten vaikeaa sen kans on ollu, eka oma koira ja tässä sitä nyt ollaan.
Mä olen niin tyytyväinen.

Treeneissä tuli sanottua:
- "Roy ei sitte osaa käyttää yhtään peräpäätä"
- "Meidän liikkeet on niin kaukana siittä oikeasta"
- "Ei Roy jaksa keskittyä tekeen liikkeitä, jos ei saa palkkaa väliin"
- "Ei Roy osaa sitä"
...ja mitä kaikkea muuta tyhmää tuli sanottua, jotka oikeesti ei pitäny paikkaansa, ainakaan kunnon kouluttajien mukaan.
Turhat luulot pitäs jättää pois ja oikeesti alkaa luottaan tuohon koiraan.

Miks luotto hävinny aikoinaan?
mm. annoin kaiken periks haastavalle mixille, joka alko kunnolla testaan mun hermoja, vääntään kaikesta, hävis mettälenkeillä joskus moneks tunnikski riistan perään (hirvien, rusakoiden, peurojen) ja parhaillaan kerran oli 4h poiissa. Tässä muutama esimerkki.

Oon huomannu, että toko muutenkin, se että jaksettiin vaivautua lähteen treenaamaan on oikeesti vahvistanu meidän sidettä, oon löytäny paljon hyviä piirteitä koirasta ja ehkä se tärkein, luottaminen.. se on alkanu pikku hiljaa palautumaan. Aivanko oisin saanu uuden ystävän. <3

Löllöpuheista voisin siirtyä kuitenki nyt eteenpäin ja sanoa tämän kautta vielä kerran iso kiitos Tending-Korreille, Riittalle ja Pekkalle.
Kesällä tulossa todennäköisesti seuraavat ohjatut treenit heidän vetämänä. Niitä odotellesa.

treenien jälkeen koko lauma sai välipaloiks hirvenluut

Treeneistä ei valitettavasti ole videota, sillä mieheni lähti Pohjanmaalle yhdeksi yöksi.

Mieheni oltua pois kotua oli kovin outoa olla vain koirien kans kotona, joten lähin lauantai illaks äitille tekeen näyttösuunnitelmaa ja sieltä kotiin lähdettyä mukaan tarttui Nea pikkusisko, isosiskon seuraksi <3

koirat nautti Nean rapsutuksista

Sunnuntai aamupäivällä vein Nean kotiin ja tällä kertaa mukaan lähti Pinja pikkusisko, joka tuli myös mukaan Renen agitreenejä kuvaamaan.

video

Ennen agia käytiin koirien kans tunnin lenkki ja sitte suuntana Sporttikoirahalli ja Susan vetämät treenit!

Koiria oli hallilla tällä kertaa 5kpl, eli omaa vuoroa sai aina välillä hetken odottaa.
Tauolla ollen sisko käytti Renen ulkona ja sain opetettua myös Renelle uuden käskyn: "väliin", jossa koira tulee jalkojen väliin istumaan.
Hirmu nopeahan tuo kaveri on oppimaan, joten kauaa siihen ei menny.

Radalle ko viimein päästiin, otettiin pakkovalssia putkiin ja esteille.
Rene kiihty välillä ihan hirmusti ja varsinki sillon ko ite ohjasin päin mäntyä. Koira menee kuulemma just sinne minne osotan ja väärään paikkaanha sitä tulee usein osoteltua.
Nooooh, jokatapauksessa kokemus tämäkin ja varsinki pakkovalsseilla putkiin olin todella tyytyväinen koiraan. Itekki osasin ohjata kuulemma hyvin, mutta esteillä se oli taas ihan toinen juttu.
Ylempänä oleva video kertoo ehkä enemmän.

1,5h treenien jälkeen pikku lenkki, kotia koira, mäkkärisä käytiin syöpöttelemäsä ja Pinjan vein kotiin.
Illalla kulta tuliki kotiin, ite pänttäsin kokeisiin ja näyttösuunnitelman tekoon.


Maanantaina kävin tekemäsä koulusa kansansairaudet tentin ja kotona piiitkä lenkki koirien kans ihanassa pakkasessa.
On se hyvä, että mulla on nämä karvakorvat, jotka pakottaa ulkoilemaan ja vie ajatukset hetkeks muualle tenteistä, koulusta, töistä, ihan kaikesta.

Maanantai-ilta meni näyttösuunnitelman teosa ja tenttiin lukiessa.
Viimein sain pitkän työn, hohun näyttösuunnitelman lähetettyä illalla opettajalle ja näytön vastaanottajalle.


Tiistaina koulussa oli lääkehoidon tentti ja kotona joskus klo. 14.
Voitte vain uskoa kuinka helpottunu tunne mulla oli.. kauan päässä pyörineet vaikeat tentit ja pitkäpitkä näyttösuunnitelma. Kaikki on nyt tehty. Kaikki tehtävät tähän saakka mitä on ollut. Ihan kaikki.

Ens maanantaina mulla onki töissä 5pv:n näyttöviikko ja ihme ja kumma siittä en ressaa yhtään. Tunnen asukkaat, olenhan mä ollu tuolla töissä jo päälle vuoden.
Muutenki ko aattelee, että n. vuosi enää koulua ja valmistun. Ihan uskomattoman nopeesti menny aika.


Tiistai-iltana päästiinhän me lähteen vähä muuallekki.
Nimittäin kuulin vasta, että meidän lähellä on eläinkauppa, jossa oli ihan pakko käydä.
Kaupan nimi on siis Espoon Lemmikkipiste, 1,5km päässä meidän kotoa, aatelkaa, 1,5km! vähäkö huippua.
Kauppa oli mitä mainioin. Suht edullista, paljo valinnanvaraa, tosi hyvät valikoimat raakaruoankin suhteen ja oi että.

Mukaan tarttu kauppareissulta hirvensorkka, rustoluita, kalkvitaa, herkkutikkuja 5kpl, purutikkuja 6kpl, nahkaluita 3kpl ja kakkapusseja.
Lohiöljy oli niin kallista, että päätettiin käydä hakemasa matkan varrella äitille M&M:stä lohiöljyä, joka onki ihan just loppu.
Lihoja ei siis sen koomin osteltu ko pakkanen on edelleen aika täynnä. Pyritään syöttään aina tyylii pakkanen tyhjäks ja sitte iso satsi tilataan/käyää ostamassa kerralla.
Pakkasesta löytyy vielä tällä hetkellä muikkuja, nautaa, peuraa, hirvenluita, naudan rustoluita ja broilerin sydämiä.


Äitillä tuli oltua vielä eilen parisen tuntia kylässä ja kyllä Riimillä oli taas kivaa. Paljo erilaisia leluja mitä sai kantaa, välillä suussa oli jopa kaks lelua, lenkille pikkusiskon kans pääs ja paljo sai rapsuja.


Oikein järkevää porukkaa :D siskokset ja Miimi


 Tänään aamulla ennen töihin lähtyä Markus vei Royn tarhaan ja anto sille tuon eilisen ostetun hirvensorkan. Kuulemma aluks oli kovasti Roy ihmetelly, että mikähän tää nyt oikein on? mutta sitte oli häntä hetken kuluttua alkanu heiluun ja sorkkaa oli suussa kanneltu tyytyväisenä.

Töistä ko pääsin niin kyllähän tuo sorkka oli aika hyvin maistunut. Yli puolet oli uponnu jo nassuun.
Ihka eka sorkka Roylle ja tietääpä nyt, että pitää ostaa toisteki ko noin hyvin maistuu.

Lenkillä on tänään käyty, leikitty kotipihalla ja otettu rennosti. Kohta vielä iltalenkille.

Ainii ja täytyy nyt täälläki mainita, että tuli ostettua Messarista joulukuussa ANFin ruokasäkki, jota eilen annettiin ekan kerran. Hyvin näytti maistuvan ja arvatkaapa vaan kuka sitä myös syö.. meidän vauva, Riimi. Monen mielestä voin jo vaihtaa pentunapun aikuisten ruokaan ja näin nyt sitte toimittiin.
Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei vatsa ole mennyt sekaste tippaakaan kenelläkään ja kaikki hyvin. Todella mukava antaa kaikille samaa ruokaa.

Riimi söi siis ennen Brit Caren Puppya ja Roy ja Rene Brit Care Activityä.
Nyt syödään ANF Performancea ja tässä pysytään, jos vain sopii kaikille. Täytyy myös vielä muistuttaa, että raakaakin nuo siis syövät tähän päälle.

Espoon Lemmikkipisteestä löytyy myös tuota ANFia, joten läheltä saa myös ruokaa haettua.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Topcanis ja sunnuntain treenit


Yhteistyössä:

Topcanisin kanssa ollaan ruettu tekemään yhteistyötä niiku moni on varmasti netin kautta huomannutkin. Koirille on tullut paljon tuotteita, tuotteet päällä koirat posettavat kuvissa, Rene ollut mustin&mirrin mainoksessa ja kuvia myös itse Topcanisin sivuilla.

*Rene Topcanisin etusivulla: KLIK
*Rene edustaa Ratian valjaita: KLIK
*Rene ja Riimi edustaa Salón-valjas Controleita: KLIK


4.1.2015 Agitreenit

video

Aamuvuoron jälkeen suoraa kotiin hakemaan Reneä ja Markusta ja Sporttikoirahallille päin ajamaan!
Markuksella oli vapaata ja näin ollen ehti käyttämään ennen treeneihin lähtöä lauman lenkillä, joten ei muuta ko Renelle mantteli päälle ja menoks.

Sporttikoirahallilla tuli treenailtua Railin ohjauksessa klo. 15:30-17 saakka, jona aikana tuli paljon opittua uutta.

Tunnin ajan opeteltiin putkiin menemistä eri suunnista, takaakiertoja ja uusimpana oppina sylikäännös ja välistäveto.
Oon hirmu huono muistamaan ohjauksien nimiä ja näin ollen olen myös laittanu videoon väärin, eli takaakiertona kertonut vaikka välistäveto kyseessä.

Tunnin lopuks otettiin vielä rataa, jossa täytyi tehdä juuri näitä tunnin aikana opeteltuja ohjauksia.
Rata käytiin ekana läpi ilman koiria ja kyllä mää vain sanon, että pää oli ihan pyörällä! liian paljo erilaisia ohjauksia, vaikka ne oppiessa rata olikin paljo helpompi tehdä, eikä itse tarvinut niin paljoa juosta.
Koira mukaan radalle ja sittepä ohjauksien tekeminen oliki entistä haastavempaa, sillä muisti pätki ja pahasti.
Laitoin videon loppuun radan suorituksesta, ilman leikkauksia. Mies pätkinyt itse videota kuvatessa, jos ollaan aloitettu uudestaan jossain missä tökkinyt pahasti. Saa siis nauraa ja kyllä, olin erittäin pihalla :--D

Rene meni kuitenki omasta mielestä ihan mahottoman hyvin! oppi nopeasti uudet ohjaustekniikat ja teki innolla töitä. Palkkautuu niin helposti ja haukkuminenkin taas hieman vähentynyt.

Treenien jälkeen oli sekä koira, että omistaja väsyneitä ja ei muuta ko pienelle lenkille ja kotia.

Tän vuoden tavoitteet:
 - uusien ohjauskuvioiden opettelu 
- parempi ohjaus
(pitää keskittyä enemmän)
 
- rimojen nosto mahdollisesti maxi-luokan korkusiin, tällä hetkellä tehdään hyvin jo 40cm korkeita esteitä.
Ohjaajan mukaan ensinnä pitäisi oppia kunnolla ohjauskuviot, radalla työskentely ja hyppytekniikka täydelliseksi ennenkö rupeaa opettamaan korkeampia esteitä.

Tokotreenit

video

Klo. 20-21 lähettiin Royn ja Riimin kans Agimestaa päin omatoimi tokotreeneihin!

Royn kans aloitettiin täysin puhtaalta pöydältä sivulletulo treenit takaa kiertäen, sillä etukautta tuntu olevan koiralle niin vaikeaa, eikä Roy osaa yhtään käyttää peräpäätä.
Otettiin seinä myös kaveriks sivulletulon opetteluun, että saataisiin alusta alkaen perusasennosta tiivis. Royta kovin ällötti ja ahisti lähellä oleva seinä, mutta eiköhän se siihen totu.
Koitin myös ilman seinää ohjata koiran oikeaan asentoon, mutta ei siittä mitään tullut. Koira oli täydellisesti vinossa. En osaa sitte yhtään ohjata koiraa kädellä oikeaan kohtaan ja se suorastaan ärsyttää. Miten se voi olla niin vaikeaa mun mielestä?
Ei ois pitäny poistaa kaikkia videoita ko koira meni täydellisesti vinoon ilman seinän avustusta ja minä tosissaan koitin keskittyä käteen, etten tuo sitä liian eteen ja laitan hieman kättä ulospäin, koiran ollessa mun käden ja jalan välissä. Oisin voinu saada täältä ihan hyviä vinkkejä mitä teen väärin.
Kuinkas te oletta namittamalla käden kanssa toimineet? Videoita?Vaikkei sivulletulo treenit oikein tuottaneet tulosta niin kuitenki mulla tuli sellanen tunne, että tää on paljo parempi isolle koiralle, joka ei tosiaan peräpäätä osaa juurikaan käyttää. Ehkä seuraavissa treeneissä menee jo paremmin, ehkä.
Sivulletulon lisäks otettiin luoksepäästävyyttä, 1min paikallaoloja, seuruuta ja luoksetuloa.

Täytyykös koiran luoksetulossa tulla ihan lähelle omia jalkojani, vai riittäkö n. 20cm hajurako? jos täytyy tulla ihan lähelle niin kuinkas oletta tämän opettaneet? tykkään ennemmin siis tehdä niin, että koira tulee luoksetulossa eka eteen ja sen jälkeen sivulle.

Koko treenien ajan Roy oli jälleen vapaana ja kuinka tyytyväinen olin siltä osin koiraan. Roy on kyllä ihan hirmusti edistyny, ei enää ole varovainen muiden koirien läsnäollessa, ei räyhää, keskittyy täysin treeneihin ja motivoituu helposti palkalla. Leluja herralla ei voi käyttää ko leikki tuntuu menevän liian rajuksi.

video

Riimi odotti vuoroaan nätisti nukkuen teräshäkissä ja viimein ku koitti neidin vuoro, häntä vispas ja kengurun lailla hypittiin.

Riimin kanssa otettiin sivulletuloa, seuruuta, paikallaoloa maate ja istuen, luoksetuloa ja paljonpaljon leikittiin. Lyhyillä toistoilla pysyy pennussakin vire ihmeen kauon ja miten ihana Riimin kans on treenata! se on vain niin upea pentu, joka tekee koko ajan innolla töitä.
Toki treeneissä muutkin koirat kiinnosti, kuten varsinki sellaset joiden kanssa leikittiin leluilla ja lelua heitettiin. Riimin mielestä kaikki lelut pitäis olla hänen ja hän haluis aina mukaan leikkimään. :D

Treenien jälkeen kotia ja koko lauman kans iltalenkille.

Ollaan käyty nyt aika usein myös puistoilemassa, esim. 2.1 oltiin Jupperissa n. 1h ja käytiin myös pienellä kävelyllä. Inhottavan ilman takia on aina mukavempi mennä puistoileen, koirat saa leikkiä keskenään ja ite saan seisoskella sateenvarjon alla. Jupperin puistoilusta videota: KLIK
Eilen tuli käytyä myös kovasta pakkasesta huolimatta Viherlaakson puistossa Riimin kans ja kylläpäs sieltä puistosta löyty oikeinkin kiva tolleri tyttönen rallittelukaveriks.

Oon ollu nyt la-ke töissä, mutta nyt alko 4pv:n vapaat, joihin riittää tekemistä! pitäis saada tehtyä hohun näyttösuunnitelma, lukea kahteen kokeseen ja yks tehtäväkin odottaa tekijää. Eilen tuli tehtyä yks tehtävä loppuun, joten aattelin vielä tän illan huilia töiden ja koirien jälkeen kirjoittaen blogin.

Kiireistä huolimatta koirien kanssa tulee tehtyä päivittäin lenkit ja sunnuntaina tehtävistä huolimatta mennään agi- ja tokotreeneihin. Agin puolesta seuraavat 5krt on ohjattuja treenejä, joka onki ihan huippua! tokon puolesta en vielä näe EKK:n sivuilta.

Videoista kiitos jälleen rakkaalle miehelleni! <3

Eilen 6.1 päikkärit tekee terää

torstai 1. tammikuuta 2015

Joululoma Pohjanmaalla 23-28.12.2014


23.12 Tiistai

Iltapäivällä saavuttiin autolla koko poppoon kans Pohjanmaalle Kannukseen viettämään joululomaa.
Sain vain ihmetellä kuinka sainkaan näin pitkän loman töistä, mutta sen voin sanoa, että talteen meni loma ja hauskaa meillä oli!




24.12 Keskiviikko

Jouluaattona nukuttiin pitkään, herättyä katottiin mittariin ja pakkasta oli n. -17, hrr, aamupalat naamaan, talvimantteli Renelle ja suunnattiin pitkälle peltolenkille.

Maalla on jotenki vain niin rentua.. voi päästää koirat huoletta irti, harvon tulee vastaan ihmisiä, autoja tai oikeestaan yhtään mitään. Markuksen porukat asuu aivan ihanalla paikalla. Heillä on tosi iso tontti ja heti pihasta lähtee piiiitkä peltolenkki, joki menee vieressä ja mettää riittää yllin kyllin.



Renellä talvimanttelista huolimatta näytti olevan vähän kylmä.. raukka tärisi jos jäi paikoilleen seisomaan ja kaikenlisäks tassuihin keräänty lumipaakkuja. Riimillä ja Roylla ei näyttäny sen erikoisemmin kylmä olevan, paikoillaan välillä nostelivat tassuja ja Riimillä myös tassut keräs lunta kivasti. Oltaskohan me oltu peltolenkillä n. 1h verran ja koirat oli tyytyväisiä. Rene ja Riimi sai juosta koko ajan vapaana ja Roy sai tyytyä vielä flexiin.




Jouluaaton kunniaks oli hirvee hinku lähtä käymää vielä pienellä vetolenkillä, joten eiköhän me peltolenkin jälkeen viety Riimi sisälle ja Renelle ja Roylle vetovermeet päälle, potkukelkka liiteristä ulos ja pienelle lenkille.
Otettiin pari vetopätkää niin, että mentiin koirien kans Markuksesta poiespäin, Markus huus koiria luo ja koirat sai palkan. Rene ois kovasti halunnu mennä vain tien sivussa, haistella hajuja ja merkkailla edelleen vaikka peltolenkillä merkkaili ihan tarpeeks. Seisinkiä ei siis aluks käytetty, mutta lopuks seisingillä veto suju ihan hienosti.
Roy on ollu aina ihan huippu vetokaveri! Roy vetää tasasesti eteenpäin, liina oikeestaan koko ajan kireellä. Roy osaa myös hienosti ilmansuunnat, Reneki suht ok nykyään, mutta kyllä Roy on vain se viisaampi herra vedossa. Renellä ei paljoa vetohaluja ole.
Riimiki pääsee kohta vetoa treenaamaan ja piakkoin saa teetettyä mittatilauksella valjaatkin. Riimiltä löytyy lenkilläki jo sen verran potkua, että pitää toivua jos sieltä sammarin puolelta ois vähä vetohaluja perinny.

video


Jouluaattona käytiin mummulla ja pappalla, hautausmaalla viemässä kynttilöitä ja kyllähän sitä vähä tuli taas ikävä läheisiä.. isomummun, pappan ja ystävän luo vietiin kynttilät :/ <3 ikävä.
Iskällä käytiin myös ja siellä oli heti vastassa super ihana Viivi havanna.

Koirat ei saanu sen erikoisempia joululahjoja.. iskältä ja äitipuolelta saivat sian sääriluut ja meiltä naudan henkitorvet ja vinkulelun. Riimille oli tulossa postista vielä talvimantteli.
Eipä nuo oikein mitään muuta tarvi ko pakkanen on täynnä lihoja ja kaapit pullollaan pantoja, valjaita, remmejä ja leluja :D

Meidän joululahjoista voisin kertoa sen verran, että aivan liikaa me saatiin kaikkea. Mieleen painuvin oli aivan ihana valokuva-albumi, joka saatiin Markuksen porukoilta ja albumissa sisällä oli meidän kihlajaisista kuvia + Riimin pentukuvia.

 Royn piti myös toheloida jouluaatto yönä.. käytiin lenkillä ja pihatuleenhan se TAAS astui, eikä tämä ole eka kerta ko näin käy.
Onneks oli kylmä ja luminen maa, joka oli ehkä parhain ensiapu tassuun.
Sisällä rasvasin koko tassun ja laitettiin sukka yöks jalkaan.

Jouluaattona saunottiin ulkosaunassa, syötiin jatkuvasti ja PALJON, viinejä maisteltiin ja rakkaan kainalossa oli hyvä olla <3


25.12 Torstai



Torstaina nukuttiin pitkään, syötiin tuhti aamupala, mittari näytti -7, eli tällä kertaa oli oikein kiva lenkki-ilma ja ei muuta ko kamera mukaan ja suunnattiin lähimpään mettätielle.



Aiemmassa postauksessa mainitsin, että saatiin Topcanisilta lisää tuotteita.. Riimille ja Roylle Ratian pannat, Renellä oliki jo ennestään Ratian panta ja ei muuta ko kuvia paljon tuotteista karvakorvien päällä, että saa Topcanisille lähetettyä myös osan onnistuneista.

Ratian pannoista voisin sen verran tässä mainita, että suosittelen kyllä jokaiselle!
Panta on ihanan pehmeä (myös valjaat), värivaihtoehtoja on, värit ihanan pirtsakat ja heijastin pannassa on aina plussaa.





Royn tassu näytti jo niin hyvältä päivällä, että herrakin pääsi pitkästä aikaa vapaana rallitteleen.
Mää entiä miten tän sanoisin, mutta voisin oikeesti melkein itkeä onnesta.. Roy pysy niin täydellisesti vapaana. Se pysy koko ajan lähettyvillä, tuli joka kutsusta luokse, välillä jopa omasta tahdostaan ja.. mä olin vain niin tyytyväinen. Lisäks se, että kaikki kolme rakasta karvaturria näytti niin tyytyväisiltä ko saivat yhdessä leikkiä ja rallitella, ilma oli täydellinen, lunta riitti (rakastan lunta), poskia kipristi pieni pakkanen ja koko perhe koolla.. Se tunne oli vain jotain niin mieleenpainuvaa.




5v 9kk, Rakas mörkö <3


3v 1kk <3



Lenkillä kävi myös pieni haaveri.. Renen anturasta tuli aika paljonki aluks verta, mutta haava hyyty, koira ei ontunu lainkaan ja saatiin tehtyä lenkki kuitenki kunnialla loppuun.
1,5h lenkki heitettiin mettätiellä, koirat koko ajan vapaina ja kyllä kuulkaas Markuksen porukoilla koirat oli tyytyväisiä.

Torstaina otettiin muuten aikalailla rennosti. Markuksen porukoilla kävi Markuksen mummu, täti ja isosetä. Koirat oli mielissään rapsutuksista ja Rene suorastaan rakastaa Markuksen mummua <3 leikkiä pitäs koko ajan ja hakia huomiota. Harvinaista nimittäin Reneltä, yleensä vain mun perään.

video


26.12 Perjantai



Perjantaina päivällä suunnattiin pitkälle peltolenkille. Renelle ja Riimille Topcanisilta saadut Salón-valjaat päälle ja kameralla taas paljon tuotekuvia.
Renen turkoosit valjaat on nyt vasta tulleet myyntiin, eivät olleet vielä myynnissä ko me saatiin ne, mutta Riimin pinkit ovat olleet myynnissä jo alusta alkaen.



Salón-valjas Control on omasta mielestä oikein kiva koiran päällä, värit on erittäin kivat, kestävän tuntoset, pehmuste rintakehässä on hyvä ja varmasti miellyttävä koiranki mielestä, 2kpl O-renkaita, toinen selässä ja toinen rintakehässä, joka onkin kiva keksintö. Jos koira vetää niin eipä se kauaa vedä, jos rintakehän luo laittaa remmin. Heijastimet on myös plussaa.
Ainut asia mikä on jääny mietityttään on hieman heikon tuntoinen lukko. Valjaat on ollut koirien päällä nyt pariin otteeseen ja hienosti ne on tähän saakka toimittanu virkaansa, eivätkä muuten kääntyile sivulle niin mitä jotkut valjaat! :) tykkään kyllä.

Onko muilla kyseisiä valjaita?




Peltolenkillä tuli nähtyä myös peura pellolla ja oli kyllä oikea päätös pitää Roy kiinni. Roy nimittäin näki peuran ja meni ihan sekaste. Rene ja Riimi vapaina katto Royta ja eteenpäin, että: "missä? mitä sä Roy näät?"- pököt tajunnu mitään.
Peura oli menny pellolta alkavaan mettään ja yli myös peltotien. Roy paikanpäällä haisto heti tuoreet jäljet, kisko flexillä joka suuntaan, haukku, vinku, ulvo ja siis, se vain meni ihan sekasta :--D
Rene lähti vähän matkan päähän jälkien perässä, mutta tuli hetken päästä takasi. Riimi haisteli vain, eikä sitä oikein kiinnostanu.


Reilu tunnin peltolenkin jälkeen koirat Markuksen porukoille ja siittä suunnattiin Markuksen kans Himangalle. Käytiin mun mummulla ja pappalla, setäkin tyttöystävänsä kanssa siellä. Mummun jälkeen enolle kattomaan rakasta kummipoikaa, Lassia <3 Lassi on nyt 1,5v, juoksee lujaa, tosi iloinen pieni poika ja kovasti se tykkäs ampua leikkipyssyllä suoraa mua kohti ja pärisi kielellä :D
Enolta suunnattiin vielä rakkaalle ystävälle, Anniinalle, jossa oli myös Maria ja Hartsa ystävät. Kahviteltiin yhdessä ja kyllähän sitä juttua taas riitti. :3 kova ikävä oli ollut.

Kannuksesa oltiin illalla klo. 19 jälkeen ja mulla oli niin tuskallinen mahakipu, että enhän minä mihkää baariin päässy lähtee miehen kans. Harvon ko sinne pääsis niin ei. Markus kävi jopa 30min verran, tuli ikävä ja saapu takas kotiin. Ihana.



27.12 Lauantai


Päivällä suuntasin koko lauman kans Kannuksesta Himangalle, haettiin Ada klo. 12:55 auton kyydille, Adalla mukana porokoirat, Nala ja Nutu. Suunnattiin iskän mehtään Ala-Viirteelle.
Eihän se oikeesti iskän oma mehtä ole, mutta niin vain on tullu aina sanottua ko iskä asuu ihan siinä lähellä ja sielä on tullu lenkkeiltyä aina ko iskällä nuorena asuin. Edesmenneen Nelli koiranki kans tehtiin sielä aina lenkit ja Royki sielä päälle vuoden lenkkeili. Muistoja löytyy.


Hartsaa ooteltii myös hetki mettätiellä ja viimein ku Hartsa saapu Martta labbiksen kans paikalle, päästiin alottaan piiiitkä lenkki ja kaikki koirat pääs vapaina juoksemaan.

Tutut ystävykset selvästi löys taas oikean sävelen ja leikkivät keskenään. Royn ja Marttan rajuja leikkejä saa aina kattoa suu pyöreenä ja nauraa päälle räkäsesti, rakastavaisia ne oikeesti on. Nutu ja Riimi myös leikkivät keskenään koko ajan, tai oikeestaan Nutu halus että Riimi pysyis koko ajan matalana :D Roy jopa, jota yleensä ei kiinnosta pentujen leikit, yritti saada Nutua leikkimään peppu pystyssä ja kyllähän Nutu hetken jopa innostu. Roylla on kuitenki sen verran rajut leikit aina ko innostuu, että ehkä parempi oli jättää vanha herra omaan arvoonsa ja jatkaa leikkiä Riimin kanssa. Hehh.

Mettätiellä tuli aika hauskoja pollejakin vastaan, joiden omistajat selässä huus kaukana: "sanokaa päivää", "sanokaa nyt, että hevoset tietää että ootta ihmisiä." ja me oltiin silleen, että: "woooot?" :D Riimi näki ekaa kertaa elämässään livenä heppoja, eikä se ollu moksiskaan. Toki koirat laitettiin kiinni, että heposet sai rauhassa jolkutella meidän ohitte.
Käytiin myös tutussa "ystävänpäiväpaikassa" syömässä eväät ja juomassa kuumaa kaakaota. Pieni ladon tapanen rakennus on siis entinen uimakoppi, johon lapset/nuoret on jättäny vaatteet/pyyhkeet ja menneet viereiseen lampeen uimaan. Äitini ja enoni ovat esim. uineet kyseisellä lammella nuorena ja hienosti on vanha uimakoppi säilyny. Ei tule lumi, eikä vedet sisälle ja penkit on ehjät. Me ollaan siis Hartsan kans kyseinen paikka nimetty ystävänpäivä paikaksi ko löydettiin se 3-4v sitte ystävänpäivänä ja sielä on tullu käytyä joka ystävänpäivä syömässä eväitä.

Autojen luona oltiin takasi klo. 15:30, eli koirat sai rallitella vapaina n. 2,5h.
Jätin vain auton liian tiensivuun, että kyllä meni vähä aikaa ko vanha volvo jakso sieltä raahautua ylös. Onneks tytöt autto työntämään volvoa ja johan se sieltä lumesta nous! :D

Ilta Kannuksesa rennosti ottaen ja koirat tyytyväisinä nukkuivat.


28.12 Sunnuntai


Aamupäivällä herätys, pakkailua ja koirien kans suuntana mettälenkki.
Kaikki koirat pääs taasen vapaina juoksemaan ja löydettiin jopa uusi mettätie! kyllä jos tuonne mehtään lähtee kunnolla lenkkeileen niin aikaa saa kulumaan helposti vaikka 4-5h. Sen verran reittejä löytyy kyllä joka lähtöön ja mitä upeimmissa maisemissa.
Seuraavan kerran kyllä täytyy tyttöjen suunnata Kannukseen ja lähtään porukalla kiertään kyseistä mehtäautotietä.
Mehtätiellä on tehty karhu, susi, supi, kettu ja hirvi havaintoja useita.

Löydettiin uudelta mettätieltä jopa laavu ja huussi, eli sielä on ihan pakko seuraavan kerran syä eväitä ja vois jopa paistaa makkaraa.

1,5h lenkki tuli taas heitettyä, koirat totteli mainiosta, Roy pysy hienosti vapaana ja kaikki oli vain niin täydellistä jälleen. Videota lenkiltä TÄÄLLÄ.


Lenkin jälkeen juotiin teet ja syötiin herkkuja. Suuntana jälleen Espoo ja pitkästä aikaa tuntu siltä, että eeeeei, ei haluis millään lähtä. Joululoma meni liian nopsaa ja ois vain halunnu jäädä sinne minne oikeesti kuuluu.

Automatkalla pakkanen kiristy, Viitasaarella oli jo päälle -20 pakkasta, autonlasit meni jäähän, lämmintä ilmaa ei paljoa auton sisälle tullu, joten mun oli pakko ottaa Riimi syliin ja viltti päälle.
Riimi nukku tyytyväisenä sylissä n. 2h ja kyllä se muuten mainiosta toimitti lämpöpatterin virkaa.
Pohjanmaalta Espooseen meni ajaa n. 8h, ottaen huomioon myös kolme pysähystä.

Pitkä matka, mutta kyllä tuohonki rupee jo tottumaan.


29.12 Maanantaina työt jo alkoi ja aamuvuoroon täytyi suunnata. Töiden jälkeen kotia, kulta oli käyttäny jo koirat lenkillä, Riimi mukaan ja äitille kyläileen. Pikkusisko maalta oli poikaystävänsä kanssa pitkästä aikaa äitillä yökyläilemässä.
Äitin jälkeen postista hakemaan Riimille Hurtan talvimantteli, joka ei tällä kertaa ollutkaan punasen värinen, vaan musta. Petenkoiratarvikkeella musta mantteli oli niin hyvässä alessa (-64%), että pakkohan se oli tilata. Mantteli on lähinnä agitreeneihin pitämään lihakset lämpiminä ja toki myös koville pakkasille lenkille.


30.12 Tiistaina Riimillä tuliki ikää tasan 9kk täyteen!
painoa neidillä tällä hetkellä 20kg ja säkä: 51,5cm

Nopeesti se aika kuluu ja iso neiti siittä on tullu. Kasvu on ruennu nyt vähä hidastuun, mutta painoa tulee edelleen tasaseen tahtiin lisää. Karvan allahan on oikeesti tosi siro tyttönen, joka näyttää pestyny niiiiiiin laihalta. Ihan hyvä vain jos massaa tulis vähä enemmän ympärille.


Railakasta Uutta vuotta 2015 kaikille!