torstai 28. elokuuta 2014

Yökyläbileeet!


En muista millo viimeks ois ollu näi mukava yökyläreissu!
Nimittäi viime sunnuntaina lähettiin illalla Renen ja Riimin kans yökyläileen Janetten luo.
Koirat oli riemuissaan nähdessään toisensa ja kyllä riitti vauhtia talossa.



Sunnuntai iltana ehittiin tehä vaikka ja mitä!
Koirat sai riehua Janetten ja niie isolla aidatulla takapihalla, käytii ihan kivan pitunen mettälenkki, jossa riitti jännitystä. Koirat puettiin kaikenmaailman heijastimiin mitä Janetten kaapista löyty ja kännykän valossa suunnattiin pimeään metsää. Oltiin kävelty jo jonkin matkaa kunnes Fiilis ryntää Janetten jalkoihin ja heittää selälleen. Rene haukahtaa vihasesti ja kattoo eteenpäin ja mitä meida pienin tekee? menee toki uteliaana kattomaan, että: "mikä sielä ooooon?" ja minä karjun tätä luokse. Tuski sielä mitää kovi vaarallista oli, mutta todettiin että ehkä parempi jos suunnataa pyörätielle käveleen.
Riimi sai mennä melkei koko lenkin vapaana, sillä on se vain nii hieno tyty johon pystyy jo nyt luottaan paljo paremmin mitä Royhin. Ikävästi ehkä sanottu, mutta niin se vain on. Roy tuottaa mulle päänvaivaa viikottain, sillä on se vain niin kekseliäs ja viisas koira.



Lenkin jälkeen Janetten luona oli mukavan rauhallista, sillä koirat näytti kuluttaneen ainaki suurimman osan virroistaan mehtään.
Katottiinki sitte loppu ilta leffaa ja syötiin kaikenlaista kivaa mässyä.
Klo. 2 aikoihin yöllä vasta nukkumaan.




Yö meni ihan mukavasti, koirat nukku millon missäki. Välillä piti jopa jakaa sohvan kahden koiran kanssa, koska mamin vieressähän on paras nukkua ja vielä oikein lähellä.
Aamulla herättiin klo. 10 jälkeen ja ilma näytti aika surkeelta.. satoi kaatamalla ja oli tosi synkkää.
Aamupalat syötiin ja ilmasta huolimatta suunnattiin lähellä olevaan hiekkakuopalle, jossa koirat pääs suoraa irti ja revitteleen kunnolla ko tilaa kerta oli.



Kameraa ei ollu kovin mukava ulkoiluttaa sateella, mutta onneks meitä oli kaks kuvaajaa ja löydettiin puu, joka enimmät kosteudet suojas.
Koirilla tuntu olevan hauskaa, varsinki Riimillä ja Fiiliksellä.
Riimistä ja Fiiliksestä on tullu kunnon ystävykset muutamien tapaamisien myötä. Ne tykkää painia ja näyttää hurjia ilmeitään toisilleen (videota Janetten blogissa). Rene ei välitä painimisesta muutako kotona Riimin kans, mutta onneks seki silti välillä sai hepuleita ja kirmas lujaa vauhtia Fiiliksen kans.
Pikku Femma ei oikein lämmenny kummallekkaa mun haukulle. Paljo kivempi oli Janette mamma, jonka suojissa pysty oleen ja sai aina välillä palkkaa sulosesta kurre-asennosta.
Femma oli kyllä vähä liianki söpö pinkkeineen takkeineen ja blingbling pantoineen. Kääpiövillakoiraki vois olla ihan kiva meidä laumaan joskus <3 ;)




Fiilis


Femma




KAIKKI LOPUT KUVAT (c) Janette


 Seropisäntäilyn treenikentältä löyty A-este, jota muutaman kerran otettiin onnistuneesti


... ja hiekkakuopalla hieman muistuteltiin mieleen, että mitä se vähänenki treenaaminen on. ;)


Taaaaitava poika!




Oonki maininnu asiasta jo aiemminki blogissa, mutta manitsen vielä kerran, että nyt ens kuussa meillä starttaa säännölliset treenaamiset viimein!
Royn ja Riimin kans suunnataan 7.9 lähtien Agimestan treenihallille ohjattuihin tokoileen. Lähinnä Royn kans treenataan, mutta jos äijä kuumuu liikaa tai muuten vain ei kiinnosta mikää nii Riimi pääsee myös treenaamaan pienimuotoisesti.
JA Renen kans suunnataan tasan kuukauen päästä (28.9) Sporttikoirahallille treenaamaan ohjattuihin agilityä.

Mää en kyllä millään malta oottaa tulevia treenikertoja! Ihanaa ajatella, että joka sunnuntai ens kuusta lähtien treenataan ENS VUODEN huhtikuuhun saakka tokoa ja agia säännöllisesti!!




Janetten ja koirien kans aika kului hiekkakuopalla iha älyttömän nopeesti! kelloa katsoessa todettii vain, että: "hups, me ollaan täälä oltu jo 2h!" :D mutta eipäs se oo mikään kummakaan ko aika kuluu nopsaa, jos on mitä parhainta jutteluseuraa ja koirilla on hauskaa.
Hiekkakuopalta suunnattiin takas Janetten luo ja koirat oli iha tööt. Päätettiin vielä ajan kuluks kattoa yks leffa kera mässyjen ja sittepä kulta tuliki jo hakemaan klo. 17 aikoihin.

Täytynee myös vielä mainita, että koirat näki myös muita elukoita ko toisia koiria.
Nimittäin Janetten luona majaili myös pari pupua ja 4 rottaa. Kyllä ne oliki mielenkiintosia meidä sessukoide mielestä. 


Kiitokset kovasti Janettelle ja koirille aivan huipusta seurasta!

Pitää taas pian nähä, ettei koirille iske liian iso ikävä ;)


Tähän loppuun voisin vielä sanoa, että nää arkipäivät kuluu nopsaa töitä tehden ja koirien kans lenkkeillen.
Eilen käytiin puistoilemassa Royn ja Renen kans kera työkaverin ja sen seefferin. Kaatosade kuitenki yllätti ja ei kauaa ehitty puistoilla, mutta kyllä Roy vain oli taas niin upeesti. Muutaman kerran örähteli, mutta siinä kaikki. Leikattu uroski oli tervetullut puistoilemaan ja hienosti tulivat juttuun.
Riimille koitan kovasti kaikkea uutta opettaa ja kyllä se vain on niin ihana pentu. Kaikki hampaat pian vaihtuneet ja kauhee mite iso se jo on! Parin päivän päästä 5kk, mihin se aika oikein menee?
Kaikinpuolin menoa meillä riittää, eikä ainakaan tylsää tule.

tiistai 26. elokuuta 2014

23.8 Hyvinkään Seropisäntäilyssä!

(c) Laura Hanni

Lauantaina 23.8 pakattiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin koko lauman voimin klo. 11:30 Hyvinkään vinttikoiraradalle seropisäntäilyyn.

Mikä se Seropisäntäily oikein on?
HurttaHelppi ry ja Etelä-Suomen Seropit ry järjestämä leikkimielinen koirien juoksukilpailu.Kilpailu on joukkuekilpailu. Jokaisessa joukkueesa juoksee kolme koiraa, joista vähintään yhden on oltava sekarotuinen tai rescue.
Koirat menevät joukkueena rata-alueen odotustilaan, mutta vain 1 koira juoksee kerrallaan aidatulla alueella.
Koira siirtyy lähettäjän kanssa lähtöviivalle, voi juosta joko vieheen perässä tai omistajan kutsumana, joka odottaa maaliviivalla. Eli koira tarvitsee aina lähettäjän ja vastaanottajan tiimiinsä.
Juostava matka on 80m. Kisa on leikkimielinen, joten tarvittaessa omistaja voi juosta vaikka koiran rinnalla. Aiempaa kokemusta ei tarvita, rento ja mukava leikkimielisyys riittää, pääasia, että kaikilla on hauskaa!

video
Roy juoksee

Meidän X-Team koostui Roysta, Renestä ja Fiiliksestä!
Ensinnä kilpaili minit, sitte medit ja viimesenä maxit. Yllättäen jouduttiin odottamaan omaa vuoroa kauon ko oltiin toisiks viimesiä maxeissa, mutta onneks aika kului nopsaa kisaa katsoessa ja käyden lenkillä metsässä.

Olin aivan ihmeissäni taas Roysta, joka kasvoi sen esimmäiset pari vuotta ihan korvessa, missä ei paljoo sosiaalistaa pystynyt ja se oli niin nätisti koko tapahtuman ajan. Ei pidä aina sanoa, että Roy on hankalimmasta päästä. Se jopa rentoutu niin, että laitto maate kaiken hälinän keskellä. Saan olla siis vain ylpeä pojusta.

video
Rene juoksee

Viimein koitti meidän vuoro!
Ensimmäisenä juoksi Fiilis, jota pidin lähtöviivalla ja Janette odotti maalissa. Ei voi muuta sanoo ko että kyllä Fiilis oli nopea jaloistaan! ei meinannu silmät pysyä perässä :--D
Seuraavaksi vuorossa oli Roy ja sain vain taas niiiin pelätä, että jos se lähtee juoksemaan omiaan eikä sitä kiinnosta tulla tykö.
Kulta piti Royta lähtöviivalla ja minä odotin maalissa. Viehe laitettiin myös Royn eteen, että jospa se kiinnostais herraa niin paljon että maaliin asti juoksis.
Kulta päästi Royn ja minä huusin, että "tääläää" ja uskokaa tai älkää, mutta herra tuli suoraa mun luo, eikä viehe kiinnostanu sitä tippaakaan! :0
Täytyy sanoa, että taitaa olla maailman kirjat sekaste. Yleensä ku tuo lähtee kaiken pienenki liikkuvan perään juoksemaan, mutta nyt kiinnosti mamma ja mamman kinkut taskussa. Voi myös olla jotain hyötyä luoksetulon treenaamisesta.
Royn jälkeen oli vuorossa vielä Rensku, joka olikin jo ihan paniikissa ko mamma, sekä Roy olivat jo maalissa.
Renelle laitettiin myös kokeiluks viehe, joka kiinnostiki poikaa sen verran paljon, että vielä maalissakin piti viehettä tutkia ja vasta vieheen tutkittua tultiin mamman luo häntä heiluen.


KAIKKI loput kuvat (c) Janette


Tulos:
Meidän X-Team juoksi 80m matkan ajoilla: Fiilis 5,83s, Roy 7,37s ja Rene 6,07s, yhteisaika: 19,27s ja sijoitus: 5/17!!

Meidän upeet seropit!
Ei vois olla enää tyytyväisempi 


Tapahtuman jälkeen juoksutettiin koiria vielä läheisellä kentällä. Kentällä oli myös jyrkkä A-este, jota Renen kans otettiin pari kertaa. Hienosti meni A-esteen ilman kieltoja.


Tapahtumassa oli myös muitakin tuttuja! nimittäin Siljan koirat Lumo ja Kina.
Koirilla oli kivaa ko saivat leikkiä ja juosta keskenään. Hieman kuitenki hirvitti Kinan vasta alkaneet juoksut, mutta onneks Rene ei täysin repiny pelihousujaan irti.. :-D

Lumo, Kina, Fiilis, Rene, Roy & Riimi

maanantai 18. elokuuta 2014

16.8 Ylöjärvellä





Kyllähän tätä reissua onki ootettu ja sitä, että viimei nähtäs oikeesti livenä kera karvakorvien!


Edeltävänä päivänä olin pakannu jo kaiken tarvittavan ja sitte lauantaiaamuna klo. 9:00 Mersun nokka kohti Espoon Ikeaan, kyydissä mukana Rene ja Riimi.
Ikean pihalla Janette ja tämän paimenlaps Fiilis odottivatkin jo meitä.
Annettiin koirien hetki tutustua toisiinsa pihalla ja onneksemme koirat eivät saaneet heti kauheita hepuleita toisistaan, joten automatkasta oli tulossa rauhallinen.
Navi laitettiin valmiiksi ja ei kun menoks kohti Ylöjärveä tapaamaan Jennyä ja Tuikkua!!




Matkalla eksyttiin vääriin ramppeihin, Tampereen keskustaan ja useasta risteyksestäkin mentiin ohi mutta kuulkaas, kyllä me naisetki vain päästää määränpäähän jos halutaan! :--D
Jenny meitä odottikin jo risteyksessä ja ei muuta ko auto parkkiin ja koirat ulos autosta.


Jenny haki Tuikun ja vvoooi mikä ihana mustakarhu sieltä tulikaan ♥ häntä heiluen ja virtaa täynnä.
Suunnattiinki sitte samantien hiekkamontulle, jossa koirat pääsi vapaiksi leikkimään keskenään.
Hienosti koirakot tuli juttuun, lukuunottamatta yhtä kinaa kapulasta Fiiliksellä ja Tuikulla. Riimikin hienosti eläytyi vieressä huutaen ko syötävä pelostaan, vaikkei sille mitään tehty. Höpsö pentu.





Kuviakin tuli muistoksi "muutama", sillä kyllähän meillä jokaisella täytyi nyt kamera mukana olla! ;)

Hiekkamontulta siirryttiin metikön läpi suolammelle missä koirat pääsi uimaan.
Kyllä muuten oli aivan erilaista Ylöjärvellä mitä Espoossa! se rauhallisuus, luonnon ihana ja raikas tuoksu ja se näky ko koirat saa rallitella vapaina onnesta piukeina.




Rene päätti myös lämmitellä Tuikkua ja hienostihan herra saikin Tuikun puolelleen olemalla oma hurmaava itsensä. Nylkyttämistä siis tuli nähtyä taas aivan liikaa, mutta kerta se ei lopuks enää oikein ees Tuikkua haitannu ja leikattu narttu kuitenki ko on nii anto mennä vaa! :D 


Riimi tykkäs eniten Fiiliksestä, joka tuntuki olevan juuri oikeankokoinen leikkikaveri meidä nynnerövauvvalle.
Hieman hämmästyin myös kuinka iso oikeesti Riimi jo on ko vertas sitä esim Fiiliksen vieressä. Ne näytti olevan "melkein" jo samankokosia ja ne Riimin valtavat tassut..
Saapa nähä kui iso siittä mahtaaki tulla. :3


(c) Janette kolme alimmaista kuvaa!

hiekkamontulla




(c) Jenny KAIKKI loput alimmat kuvat!










Suolammella tuli oltua jo hyvän tovin ja koiratki näytti olevan jo iha väsyneitä ko makoilivat maassa, jote pakattiin tavarat ja lähettiin takasipäin mettäpolun kautta Jennyn kämpille.
Umpimetässä rämpiessämme Tuikku lähti ko salama syvemmälle metsään päin haukkuen juoksemaan. Jenny aluks luuli, että onkohan sielä joku marjastaja joka Tuikun piti ilmottaa meille, mutta kun koira vain meni syvemmälle ja syvemmälle ja haukun ääni ulottui kauemman, ruettiin ihmetteleen että mikä siellä oikeesti voi olla?!
Tuikun haukku kuulosti hieman pelokkaalta ja se ei ollut jatkuvaa, eli ei se ajohaukulla ollut.
Yritettiin lähtä Tuikkua etsimään kunnon rymeiköstä, mutta sielä selvästi ku oli vaa nii hankala kävellä ja hirvikärpäsiltäkään ei voinut välttyä, jote suunnattiin takas pienelle polulle.
Käytiin kysymässä myös lähellä olevasta hääpaikalta, että onko mustaa koiraa näkynyt mutta ei ollut, jote suunnattiin takas mettätielle päin mistä Tuikku katosikin. Koirat oli jo nii väsyneitä, että päätettiin jäädä odottamaan metän reunalle Tuikkua ja viimeinhä se sieltä lönkytti ihan rättiväsyneenä ja hajukin oli kamala! :--D 45min koiruus oli poissa, joten ei kyllä mikään ihme jos hieman poikki oli. Tuli jotenki niin mieleen Royn karkumatkat ja välillä Royki teki sitä, että ku takasi tuli nii haisi iha hirveelle.
Ruettiinki sitte ihmetteleen tyttöje kans, että mikähä sielä mettäsä ois voinu olla? ei se ainakaa marjastaja ollu. Ilveksiä niiden lähellä kuulemma on ollut paljon, mutta myös karhuja on nähty.
Se jääkin ikuiseksi mysteeriksi, mutta jokatapauksessa siellä oli jotain todella hurjaa ja mielenkiintoista!
Tuikku päätti, että tehdään tästä päivästä ikimuistonen ja täytyyhän sitä hieman jännitystäkin olla ilmassa. ;)



4h oltiin kaikenkaikkiaan koirien kans menossa ja kyllähän sen niistä huomas, että vapaaksi olivat päässeet ko niin onnellisen ja väsyneen näkösiä oltiin. ♥

Paluumatkalla poikettiin syömässä ja tällä kertaa ei eksytty kertaakaan! ei edes sinne Tampereen keskustaan. ;)
Ikean pihalla oltiin klo. 20:40, jossa Janette ja Fiilis jäi pois kyydistä ja me suunnattiin kotiin missä oltiin siinä klo. 21 jälkeen, eli semmoset 12h oltiin menossa!
Päivään mahtui PALJON mukavia muistoja ja uusia tuttavuuksia, eikä tätä reissua tule koskaan unohtamaan.
Väsyneet koirat, omistaja ja omistajan kaasujalka, joka jaksoi hienosti päivän aikana painaa kaasua reilu 400km (ennätys) kiittää ja kuittaa!

Suunniteltiin myös seuraavia tapaamisia ja ehkä ens kesänä suunnataan Lappiin samalla porukalla eräjormaileen :3


Rene 2v 8kk (paino: 23kg)

Riimi 4kk 2vk (paino: 13,5kg & säkä: 43cm)